We’ve updated our Terms of Use to reflect our new entity name and address. You can review the changes here.
We’ve updated our Terms of Use. You can review the changes here.

Huomeneen

by haapoja & illmari

/
  • Compact Disc (CD) + Digital Album

    CD in digifile card case, with artwork by the amazing Kira Leskinen.

    Includes unlimited streaming of Huomeneen via the free Bandcamp app, plus high-quality download in MP3, FLAC and more.
    ships out within 2 days
    Purchasable with gift card

      €15 EUR or more 

     

  • Streaming + Download

    Includes unlimited streaming via the free Bandcamp app, plus high-quality download in MP3, FLAC and more.

    Also Huomeneen (Tomorrows) cover art / booklet included.
    Purchasable with gift card

      €9 EUR  or more

     

1.
Alas 02:19
kun taivas aukee, maa nielee sanat turbiineiden kylkii alas verivanat maataan nurtsil hurrikaanin edel nää lehtiset kastetaan nyt maallisel vedel mullas kuhisee, ne pitää siel viel elämää valtaa aavojen yli ei o kenelkää tapahtumat lavastuu, kaduil lammikoit jäätkää jäädy enää — mut ei siit sen enempää piiri pyörii, keskitetään keskuksii kaikil mausteil, finanssit on ketsuppii termodynamiikan pääsääntöjen välis ja ku tuulet nousee, tää käsis lähtee käsist liika liikaa mut lisää ain viel kiikareis jouduin kysyy tehäkö viel lisää viikareit tänne… kuuntelee näit pillipiipareit mut elämä etenee, rankkasateet alkaa noustaan nurtsilt ehkä yhtä jalkaa muutos pysyvää epävarmuus varmaa käveltävä bulevardei taas vastakarvaan ja lätäköistä kiiltelee kykloopin katseet muutos pysyvää epävarmuus varmaa tulvansilmäkkeisiin astumas harhaan käveltävä bulevardei taas vastakarvaan kynnettävä katukivien kastuvaa sarkaa muutos pysyvää varmuus epävarmaa aatteen rihma kohti taivasta karkaa tilaisuus tekemäs tulvanvartijast varkaan elämä etenee, rankkasateet alkaa alas.
2.
Vuodet 04:33
liikaa oli kai aikaa käsis aivojen akkunat säpis lopunaikojen läpi aavistuksien ahtaudes tyhjii kelatti tyhjii tuntei veke vaan venattii tyhjää tarinaa somest selattii päivät päivien karkauksess sit tuli paussi mentii taudist sekasin oltiinki eletty velaksi tulevan humalan kaipaukses nyt pitää herää laittaa pöndel lantsarit terään multaa kerään, en aikaile enää täysii tilejä haikailless tsiigaan pimeesee iltaa lapio handus maata taikomas linnunratojen alla aikomas arvaamatont aavistellen kaikki kuuluu asiaan nousu lasku, kuolema kasvu lama kajastaa taivaanrannas siemenperunaa sylissä kannan tiesin vuodet, tiesin päivät tiesin tähdet taivahalla tunsin tuulet, tunsin tyynet  tunsin ainosen ahavan  laskukausia kalenteris ravinteet laulaa veris pallo pyörii talikon teris kaupungit mätänee kuumis kesis salettii mikään oo varmaa taivas kirkas taivas o harmaa salaatti suutelee elomme tarhaa penkeist punkee parempaa karmaa tän kuulan kiertoo tuottavuuslaskelmat kääntyy kieroon nyt luonnon kaa uusia diilejä hieroo ei huono oo maa joka piristää lieroo timma paskast duunii aikaa syklei tarpeeks tuumii suudella herneenpalkojen huulii kuunnella maailmoja halkovii tuulii     tiesin vuodet     tiesin päivät     tiesin tähdet taivahalla shhhh… siellä ne kasvaa siementen muinaiset tarinat tuutii tuhatta vihreetä lastaan jossain kaukana pankit kaatuu lopputileist kouriin jää vaa kilokaupalla paskaa aamu nousee, mä astun vastaan pitkin sarkaa lausuen arkaa rukousta vuosien takasta multasta mantraa: ”ajasta aikaan jos maatansa parantaa tuhkaa ja lantaa ei hapata kamaraa maaten ja raataen jaksaen rakastaa lopuksi saa saattaa ruumiinsa satamaan” tiesin vuodet, tiesin päivät tiesin tähdet taivahalla tunsin tuulet, tunsin tyynet  tunsin ainosen ahavan  sijan tiesin, kussa synnyin  ajan kaiken, kussa kasvoin  vaan en tiijä sitä sijaa  kuhun kuoleman pitää
3.
Stadissa 03:51
stadissa satelee siunauksii taivaalt densot puistos kuitteja kaivaa raivol maasturit loskaa raivaa kaiuttimista vaan tarjoukset raikaa paperiton hakee ajasta aikaa tempoen tuulesta sormiin taikaa ja korviin kaikaa kaiut kaukaa… kattelen katoksest valuvaa raitaa elomme hiljasta laukkaa, kun stadissa satelee siunauksii taivaalt densot puistos kuitteja kaivaa toimistois venaillaan avaruuslaivaa kastanjat kuiskii: ei maksa vaivaa aivoja painaa edelleen etsien pehmeempää paikkaa etsien pehmeempää paikkaa kuka kulkunsa minnekin laittaa kuka matkansa mitenkin taittaa stadissa satelee siunauksii taivaalt siunauksii taivaalt siunauksii taivaalt... kaupungis virtaa siunauksii puroissa avaimenhaltijat valtansa lumoissa syvällä hallinnan suloissa hypomaaneja, byrokraatteja digitaalisii sertifikaatteja kaupan laareis kuihtuvii naatteja kalasatamas vuotavii paatteja pakkases setelipaaleja kallion kehyksis hopeisii maaleja äänettömät pitää vaaleja asemalaiturin kupees... stadissa satelee siunauksii taivaalt densot puistos kuitteja kaivaa tähtitornista rukoukset raikaa älysovellus mieliä kairaa stadissa satelee siunauksii taivaalt densot puistos kuitteja kaivaa toimistois venaillaan avaruuslaivaa kastanjat kuiskii: ei maksa vaivaa ei maksa vaivaa ei maksa vaivaa…
4.
Voimavärssy 03:53
pihapuus varpunen viritti virren sinipunanen sirkka siritti sille värssyn puolikkaan, rupes tarinaa ruotimaan meikäpoika istu partsilla huolissaan maailma murtumas, mieli sumeen, shiit riitaa piisaa mut harvoi suudelmii tietoverkot nykii addiktion uumeniin hätähuudoillekaan löydy enää kuulevii pesät pullollaan pahoinvoivii poikasii mut lintu laulo sirkka hoilas niin ”tiesitkö veli arvasitko sisko riemuu kiskoo se joka riemuu viskoo jokainen syö, jokainen paskantaa jokainen joutuu omalt paikalt parantaa faijat flaidaa, mutsit huolehtii tilit matelee, kulut juoksevii tautist menoo, puoliks hullui niin mut ollaan elossa, ollaan kuolevii” oli sit päivä venähtämäs univelan puoleen paholainen iski rintaan mustemman nuolen vaikee muistella elikoiden opetuksii ku depis vaatii nyt elinvoiman sopeutuksii tätä huolen olotilaa ambulanssi parkkeeraa taas naapurin pihaan sotatilat kopas, defaultti mieleen kun terva tarttuu tän runomiehen kieleen angstist sappee joutuu pikkusielu nieleen sit ne koputtaa taas ikkunan pieleen ”tiesitkö veli arvasitko sisko tääl mestoil pyörii nyt lopunajan disko, mut pidä puoles, nollaa huolesi me ollaan elossa, ollaan kuolevii juuret maahan, terota nuolesi vanhat viisastuu viel niinku nuoretkin eipä ryhdytä turhia soimaamaan jos ei muuten, senku hoilataan” [Amanda] noita kuunnellessa puu puhkes puhumaan vuosirenkaitansa myöten alko laulamaan: kuuntele juurias, anna ittes versoa löydä tarinas ja oma ääni kertoa me ollaan kaikki sisaruksii täällä äiti maan lapset tanssii elonkehän päällä virtaa suonissa sit mahlaa tai verta juurakossa piilee ydin, elämäkerta taivaankannen tiheikkö ja vesilinnun liirto joka hetken kuvittaa tää elon kynän piirto ”tiesitkö veli arvasitko sisko tääl mestoil pyörii nyt lopunajan disko, mut pidä puoles, nollaa huolesi me ollaan elossa, ollaan kuolevii juuret maahan, terota nuolesi vanhat viisastuu viel niinku nuoretkin eipä ryhdytä turhia soimaamaan jos ei muuten, senku hoilataan”
5.
aurinko lausu lähdön ja loitsun palavast lähiöst pihalle poitsut leidit ja lasten lorut anto askelten asettaa polut töit ei ollu ja fattaki hiljeni marketin hyllyil ravinnepillerit ei niit jaksa muistella ilma on selkee lauman huidella auttoko olla ees tietonen betoni veteli viime kierroksen naarmut tennareis huiskitaan nyt sinne mis peikot ja kummat kuiskii (siis) rintamaille peremmäs esikaupungit etääntyy edemmäs selkien takana savuset patsaat vaan matkalauluu jaksetaa jatkaa nyt pientareil kerkee nää ajasta arpii saaneet ja tehneet pääl alelaarien kuluneet vermeet ostoskeskusten autiot enteet ruostumas peltien henget kehätien ääris erämaa etenee tulen muistot liukenee veteen se on mentävä nyt, ilma on selkee aurinko lausu lähdön ja loitsun palavast lähiöst pihalle poitsut leidit ja lasten lorut anto askelten asettaa polut koivut kuiskii kallion kupees naiset loimii lauluille kuteet skidit poimii ratamost laastarit talven taikojen kääntyes suveen virran päässä lähde ja putous väki vänkää nahoista ulos hiljasest pääst ääneen rukous muurien takana sienten sulous elämän kuhinan mieletön ufous ku sanottiin irti ja mitattiin ulos vallan päätös ei vallan kumous se ei oo vaatimus, se ei oo tulos Toivioretkeni kun päättynyt on  pimeys yltää mun yksin jo oon  Isä sun luokses vain halajan huudoillain  Likemmäs Jumala, sua likemmäs sua  Näytä siis kotihin päin maahasi tie  tyytyä lahjoihis suo mitkä ne lie  minut oi lohtuni sulje jo syliisi  likemmäs Jumala, sua likemmäs sua  Aina mun lauluni on  Kasvaissa ahdingon  Likemmäs Jumala sua likemmäs sua
6.
Kuljetaan 04:21
yks kaks kolme… askeleet kaikukammiossa sydän lyö tyhjää kunnes mieli lakkaa jaksamasta päivän luvut on luettu jäljellä taivaan musta kangas ja mielen pensseli avoin tie soljuu elämän virtaan veret, ruumis, jokapäiväinen leipä jokaöinen lähtö sinne mistä ei samana palata matkaan välähdys tyhjyyden välissä elämänlangat kun hupenee käsissä, on tähdistöt sammuneet tajunnan partaal kvartaalit lopussa, jaloissa sandaalit hiertää mieles kiertää salatut luvut pyhiinvaeltajii silmillä huput, vaan ku menneet sanomat saatu on paasattuu sokeat nomadit rustaa uut raamattuu, taas kuljetaan kohti uusii teitä kuljetaan ollaan sitkeitä toiveesi nyt ilmaan heitä etsimään menneitä     kuljetaan kohti uusii teitä kuljetaan kohti meitä toiveesi nyt ilmaan heitä liitämään tuulten teitä päivien tyhjät kujat on kaluttu unten aavoil avautuu haluttu tuulis sllmät umpeen, aukaset hermoi päästät irti ja sormesi raukaset / verkkoi punoo ilmas hämärän hämikset ideat suihkii, äänesi värisee / nyt mentävä syvemmäs, astunta varmana jäniksen kalloi, korentoarmadat taivaal aamun kasvot unissa sarastuu lootukset nousee kun voikukat lakastuu, viel kuoleman poluille kakstoist lainii, siel itkuvirsii, jaakobinpainii hies kuljetaan kohti uusii teitä kuljetaan ollaan sitkeitä toiveesi nyt ilmaan heitä etsimään menneitä     kuljetaan kohti uusii teitä kuljetaan kohti meitä toiveesi nyt ilmaan heitä liitämään tuulten teitä kelloköynnös valtaa kosteat seinämät ja mieli on silkkaa hubbabubbaa soittimet välkkyvät hopeankirjavina sisuksista nousee suitsukkeiden tulva kutsut kuuluvat kaikissa jaksollisen järjestelmän väreissä ja me vastaamme puhallamme suustamme kuplia puutuneina säteilevät sormenpäät kohtaavat toisensa tähtisumujen pyörteissä kaikkien esi-isien tahdeissa kaikkien tulevien sukupolvien sävelissä kuljetaan kohti uusii teitä kuljetaan ollaan sitkeitä toiveesi nyt ilmaan heitä etsimään menneitä     kuljetaan kohti uusii teitä kuljetaan kohti meitä toiveesi nyt ilmaan heitä liitämään tuulten teitä
7.
Mainen 04:18
veistellen tavuja sanojen paloja isien äitien virkkaamii vanoja vaarnoissa vilistää vuosien satoja vartomas varmoja väkemme katoja aivojen uumenis kirjavii matoja mielien maisemis lahoovii latoja komposti kuhisee paperirahoja mullissa mutasii varoja hiipivät aarniot / eläinten naamiot kaarnojen paloille kaapastut kaaviot hullujen harmaaksi maalaamat haavikot virtojen välistä valuvat haaskiot tavuja sanojen paloja tavuja sanojen paloja pimeyttä valoja pimeyttä valoja manojen mahdissa / rumpujen rahdissa lutakon liepeillä niemissä lahdissa virtaavas sahdissa / tuhojen tahdissa  loimuja loitsuten unien vahdissa harkinta hupenee sammalen huomas karhujen kansa on rannalla luomas kuolleiden katseita kuusien lomas ne piirittää kotoset vieraat ja omat     kaskien kaikuja tuulien puolas on tuonien taakse nyt kulkemas suorat on taikojen haavoissa pistävät suolat ja pyörivis piireissä kipinäjuovat on tavuja sanojen paloja tavuja sanojen paloja tavuja sanojen paloja… pimeyttä  valoa pimeyttä  valoa ovia availlen ovia sulkien mainingin harjoilla manoille kulkien sekunnin syvyyksis heräten kuolien ovia availlen ovia sulkien kasvojen puolien välillä häilyen isien edessä vähäksi väistyen äitien suissa nyt sanoina säilyen  vesien viistees liekkejä läikkyen riitin rytkees kieppejä päihtyen ja edetään luhtien lomitse kuruille kuletaan viidassa vähemmän väistäen tulevaa ottaen vastaan se vahvistaa huteraa lammas ja orava syöksyvät sutena eteen päin, niin,  veteen näin, siis lauseiden parsimain elämäin kankaiden lävitse. näin, nää kuoleman kasvot ja lahoovat vartalot toukkien onkalot veriset karpalot perkeleen porsaiden heiluvat saparot mainen. mainen… kaiho kasvaa alkuperäs varpuja viisasten luolii kallon kopas kumisee teräs karhun kuumii suolii tiedot hieroo uskomattomii istutaa puiseen tuoliin ukonnuolia tuntemattomii sammalen salattui puolii tavuja sanojen paloja tavuja sanojen paloja tavuja sanojen paloja tavuja sanojen paloja tavuja sanojen paloja tavuja sanojen paloja pimeyttä valoja pimeyttä  valoa
8.
viisikymmentä vuodenkiertoa sitten perustimme tämän asutuksen lakkasimme vaeltamasta laskimme kantamukset löimme alas hapuilevat juuret ja aloimme elää miten taisimme takanamme katastrofien taukoamaton melske edessä hahmottoman tulevaisuuden mykkä muuri täällä jäkälät henkivät hiljaisia rukouksiaan ja poukamassa polskivat iloiset ahvenet rakensimme mökit, käänsimme pellot ja nyt ikkunoissa palavat värisevät lyhdyt vaan kevät saapuu vuosi vuodelta aikasemmin viime viikkoina jänikset ovat käyneet levottomiksi kylänvanhimmat ovat nähneet rantahietikossa merkkejä värjöttelemme kirkkaan taivaan alla kun illalla nuotiopaikalle kertyy taas väkeä jään tässä pois  Jäähyväiset soi Jää hyvästi  Jään hyvästi Viimeinen ehtoo, viimeinen ilta  Viimeinen rukous, viimeinen silta  rantaa myöten, siirryn vähän Kohti maata, piirryn tähän  ja pilvet matkaavat omia aikojaan ja joki virtailee hiljalleen uomassaan ja tuulet puhkuvat omia taikojaan tummaan iltaan runoja lausutaan satuja kerrotaan ja kylän ihmiset nostavat tanssiaan nuotiopaikalla aikansa valssia tummaan iltaan kukaan meist ei tiedä mitä päivät tuo tullessaan mitä pilvet nuo kantavatkaan kuormassaan, kun pikku puroja pitkin laulut käy liukumaan tummaan virtaan ja pilvet matkaavat omia aikojaan ja joki virtailee hiljalleen uomassaan ja tuulet puhkuvat omia taikojaan tummaan iltaan Äiti maan elämän povi juurten julma suuri hovi  Rihmastot rinnan, vehmastot rannan  Kulkee ylitseni, ottaa vallan ja pilvet matkaavat omia aikojaan ja joki virtailee hiljalleen uomassaan ja tuulet loitsivat omia taikojaan tummaan iltaan runoja lausutaan satuja kerrotaan mutta yksi on joukosta irrallaan nuori nainen käy yksilleen astumaan kohden virtaa ehkä aikamme nyt kulkee kohti loppuaan mitä pilvet nuo kantavatkaan kuormassaan, viel tanssin tahdeis tääl huolia kuopataan tummaan iltaan ja pilvet matkaavat omia aikojaan ja joki virtailee hiljalleen uomassaan siellä nainen käy nilkkaansa kastamaan tummaan virtaan nuku, nuku, lapsikulta äiti laulaa surut sulta tuonen tuutu, tuonen tupa tuonen piikain tuutilupa      siellä kelpaa lapsen maata ilman kyljen kääntämättä olkapään ojentamatta tuonen piikain tuutusessa      tuuvu, tuuvu, tuonelahan tuonelahan nukkumahan tuonelas on uusi tupa sinne pikku lapsen lupa siellä kelpaa lapsen maata tuonen piikain tuutiessa
9.
Huomeneen 04:54
aavan laidal ryppynen sankari ilmoi pidelly pikkasen ankarii taivaal haikarat huikkaa kaks, kol, nel, se nousee laskut hankalii pirskeist kastunu partaki tundran juonteist kaivamas kaikui vanhuuteen kai kantavii hanget hävii, sopiiko pirtaan henkireiät valumas virtaan ei ne kattonu hintaa, viittas kintaal ja se nousee vetistä pursuuvaa palsaa koskaan nähtykään mitään tän kaltasta muuttokuviot muutokses taas jep, herrojen huomaan: se nousee eikä auta vaik kääntyy selin routa sekaantuu sekavaan keliin pahoista pidoista sateissa sepelii henget, epelit, vielki se nousee jäätiköt sanoo tip tip tip tundran rannoilt lauluja luoteen routa rupattaa hik hik hik luomet umpeen, hiljaa huomeneen virtojen jumalat uivat uniin sumuista kuvastuu hylkeiden kyljet vaivoin koivut nyt pukeutuu uurteisiin muinaisvallat ja väet nyt kumartaa uusii huomisii kaikuvii tankkerin joikuja ratapätkil routien poimuja malmijunat tääl kierrättää sointuja sinne ja takaisin, kaupungist kyliin valaiden luita kun kasataan syliin ja kodit siunaa toistensa sisut kun pimeäs poltetaan tuikkuja viel joku veistää meidän luist huiluja viel joku asuttaa noit kaivoskuiluja viel taivas ratkeaa kahtia  aurinko laulaa ja vielkin se nousee jäätiköt sanoo tip tip tip tundran rannoilt lauluja luoteen routa rupattaa hik hik hik luomet umpeen, hiljaa huomeneen arot, aavat, palsat, kerot unohdetut rimpiletot arot, aarnit, palsat, kerot kermikeitaat kadotetut viel joku veistää meiä luist huiluja viel joku asuttaa kaivoskuiluja viel taivas ratkeaa kahtia aurinko laulaa ja viel se nousee ja jäätiköt sanoo tip tip tip tundran rannoilt lauluja luoteen
 tuoks kukaa tuonelt tuomisii katotaan pilvis kuiden puolisii luotettava vaan luojien luomisii mikä eli, se kohta kuoliki sit kun väistytään, versoo kasveja rintakuopasta, kallonpohjasta lanteen kaarista, arpien saarista kiertokulkuu näis katkenneis raameissa jäätiköt sanoo tip tip tip ne kantaa muistoja matkalla tuoneen routa rupattaa hik hik hik luomet umpeen, hiljaa huomeneen viel joku veistää meiä luist huiluja viel joku asuttaa kaivoskuiluja viel taivas ratkeaa kahtia aurinko laulaa ja viel se nousee ja jäätiköt sanoo tip tip tip tundran rannoilt lauluja luoteen 
arot, aavat, palsat, kerot unohdetut rimpiletot arot, aavat, palsat, kerot kermikeitaat kadotetut
 viel joku veistää meiä luist huiluja viel joku asuttaa kaivoskuiluja viel taivas ratkeaa kahtia aurinko laulaa ja viel se nousee ja jäätiköt sanoo tip tip tip tundran rannoilt lauluja luoteen
 jäätiköt sanoo tip tip tip tundran rannoilt lauluja luoteen routa rupattaa hik hik hik luomet umpeen hiljaa huomeneen
10.
Takas 02:13
nyt maa on vaiti, aatos painuu alas kaduilla kiiltelee, kallos rundaa ratas näkyjen näkijää nää vuodenkierrot halas fantasmagoriat huuhtoneet hiekkasta silmää   on aika istuu, murtaa leiväst palat jaella kavereille viimeset valat se on nähty mikä nähty, ei ne tule enää takas pyörien pyöriessä päätöksest alkuun vihkot kiinni, riveist valuu vanat kuvien kuvat mielen tarotkorttipakas mikä paljastu se ei pysy kauaa salas – ehkä hetken, kunnes alkaa tulvien tanssit taas, kunnes aistit pakko avaa taas, kunnes astutaan vastakarvaan taas, kunnes epävarmuus valtaa taas aivojen kumisevist onkaloista alaa ja tulevat tuulet hurjuudessaan varaa taas oman osansa tulvanvartijan tuumist ja on jälleen kerran jälleen kerran jälleen kerran palattava takas. takas.

about

Huomeneen (Tomorrows) establishes connections between humans and environments, past times and possible futures – in an intense, far-reaching manner. The record echoes various layers of tradition. We hear gently swinging sounds of the Finnish bowed lyre, old folk songs from lullabies to prayer hymns and reed-organ rhythms coupled with electronic sounds. The poetic narratives contain shared themes of environmental change, migration, impermanence, death and regrowth.

Composed by Mikko H. Haapoja & Amanda Kauranne
Lyrics by illmari, Haapoja, Kauranne & trad.

(FI) Huomeneen, haapoja & illmari kollektiivin uusin albumikokonaisuus nivoo yhteen mennyttä ja tulevaa – intensiivisellä, kauas huomeneen kurkottavalla tavalla. Tämän kolmannen albuminsa kollektiivi on äänittänyt etänä eri lokaatioissa koronavuosina 2020-2021. Levyn musiikista vastaa Haapojan lisäksi kansanlaulaja Amanda Kauranne, joka eri lauluteemojen säveltämisen lisäksi on tuonut kokonaisuuteen perinne-elementtejä; kehtolauluja, runolauluja sekä perinteisen itkuvirren hänen juuriltaan Raja-Karjalasta Suistamolta. Sovitukset ovat koko kollektiivin käsialaa. Lukas Kristo soittaa levyllä harmoonin lisäksi munniharppua ja eteläamerikkalaista quena-lovihuilua.

credits

released January 13, 2022

Mikko H. Haapoja - jouhikko (bowed lyre), vocals, beats, soundscapes and synths (1., 6., 8.-10.), bass (2., 4.- 5., 9.), harmonium (2.), cello (7.- 8.), bass bowed lyre (8.)
illmari - rap, spoken word
Amanda Kauranne - vocals, rap
Lukas Kristo - harmonium, jaw harp (3.), vocals (5.), quena (7.)

Recorded by Haapoja, Kauranne, Kristo and Lehtinen
Mixing and mastering: Mikko H. Haapoja / Haapojan studio
Graphic design and cover art: Kira Leskinen, pic: Amanda Kauranne

license

all rights reserved

tags

about

haapoja & illmari Helsinki, Finland

(EN) haapoja & illmari is a new wave folk rap collective, combining sounds from traditional instruments, electronic music and urban soundscapes. The brand new Huomeneen (Tomorrows) is collective's third album.

(FI) haapoja & illmari kollektiivi yhdistää räppiä nykykansanmusiikkiin, elektroniseen poppiin ja äänimaisemiin. Kollektiivin kolmas albumi Huomeneen on julki 14.1.2022.
... more

contact / help

Contact haapoja & illmari

Streaming and
Download help

Shipping and returns

Report this album or account

If you like haapoja & illmari, you may also like: